Historian ja äidinkielen yhteiskurssi

Lukuvuoden toinen yhteiskurssini, tällä kertaa hi2 ja ai5- kurssien yhdistelmä on hyvässä vauhdissa. Innostuin yhteiskursseista kovasti jo syksyn yhteiskuntaoppi-englanti -combossa, ja nyt toisella kierroksella työskentelytavasta tuntuu saavan vielä enemmän irti. Olemme toteuttaneet kurssin äidinkielen kollegani Vuokon kanssa täysin tiimioppimisen pohjalle. Ryhmä on jaettu 4-5 hengen tiimeihin, joissa yksi opiskelija vuorollaan toimii tiiminvetäjänä ja vastaa aikataulussa pysymisestä, avun pyytämisestä ja myös työnjaosta. Kurssi on jäsennetty seuraavasti:

  • lukujärjestyksessä kurssit on sijoitettu vierekkäisille koodeille eli meillä on käytössä 2×70 minuuttia neljä kertaa viikossa
  • kurssi on jaettu viiteen viikkotehtävään, jotka tehdään tiimeissä
  • opiskelijat keräävät kaiken, yksin ja yhdessä, kurssilla tekemänsä henkilökohtaiseen sähköiseen portfolioon, joka toimii arvioinnin pohjana äidinkielen kirjoitelmien kanssa
  • ennen jokaista viikkotehtävää on läksynä lukea aiheeseen liittyvä teoria ennakkoon
  • jokainen viikkotehtävä alkaa teoriatestillä (tähän mennessä testit on toteutettu Google Formsilla, Socrativella ja Otavan valmiilla digikokeilla)
  • viikkotehtävät ovat olleet erityyppisiä: opiskelijat ovat rakentaneet esimerkiksi Prezi-esityksen ja videoväittelyn. Tällä hetkellä työn alla on noin 30 1500-1700-lukuihin liittyvää väitettä, jotka tiimien tulee joko todistaa oikeaksi tai kumota eri tyylikeinoja käyttäen.
  • viikon lopuksi tiimit esittelevät viikkotehtävänsä muille tiimeille. Tehtävät vertaisarvioidaan. Viikon lopuksi on myös tyylikausiesitelmä: kukin tiimi esittelee kerran kurssin aikana tiettyyn tyylikauteen kuuluvan kaunokirjallisen teoksen
  • viikkotehtävän lähteenä käytetään Forum – ja Särmä oppikirjoja, opettajien Pedanettiin koostamaa lisämateriaalia (opetusvideoita, diaesityksiä, lisälukemistoa…) sekä omaa tiedonhakua
  • viikkotehtävän työstämisen aikana tiimit käyvät “tukiopetuksessa” tarpeen mukaan eli hankalia kysymyksiä puretaan opettajan kanssa. Välillä ohjelmassa on myös opettajan täsmäluentoja tai jonkin käsitteen tai tehtävän avaamiseen pysähdytään kaikki yhdessä. Vastuu viikkotehtävien etenemisestä on kuitenkin tiimeillä.
  • äidinkielen perinteiset essee- ja tekstitaitokokeet on upotettu osaksi yhteiskurssia. Tuotettavissa ja tutkittavissa teksteissä hyödynnetään mahdollisimman paljon historian sisällöistä tuttuja aiheita. Lisäksi opiskelijat kirjoittavat äi5-kurssille kuuluvan kirjallisuusesseen, jossa niin ikään huomioidaan myös esseetä varten luetun  klassikkoteoksen kulttuurihistoriallinen tausta. Särmän harjoituskirjan tehtävien myötä tekstien historiallisen taustakontekstin tutkiminen on tullut opiskelijoille tutuksi kurssin aikana. 

IMG_0135 IMG_0137

 

Olemme kovasti kurssin aikana puntaroineet sitä, kuinka rakentaa toimiva viikkotehtävä. Perinteinen Prezi-esityksen laatiminen oli helppo matalan kynnyksen aloitustehtävä, mutta ei ehkä kannustanut tarpeeksi pohdintaan, tutkivaan oppimiseen ja opitun soveltamiseen. Videoväittelyn käsikirjoittaminen ja kuvaaminen toimi tässä suhteessa selvästi paremmin: opiskelijat hakivat laajasti tietoa, joutuivat kysymään apua opettajalta ja toisiltaan ja keskustelivat vilkkaasti tulkinnoista ja perusteluista. Tosin en tiedä, mikä on siedettävä määrä teknistä säätöä yhtä viikkoa kohti….

Toimivin ja parhaisiin oppimistuloksiin johtava projekti on tähän mennessä ollut viime viikon tehtävä: tiimit joutuivat kumoamaan tai todistamaan oikeaksi 30 erilaista 1500-1700-lukujen aatteisiin, kirjallisuuteen, uskontoon, politiikkaan, tieteeseen ja taiteeseen liittyvää väitettä. Sisältö tuli siis historiasta ja äidinkielen kirjallisuushistoriasta, mutta tehtävässä harjoiteltiin myös eri tyylikeinoja: väitteet piti kumota tai todistaa oikeaksi eri tyylikeinoja (mm. asiatyyli, ylätyyli, kärkevä, arkinen, lakoninen tyyli…) käyttäen erilaisissa konteksteissa (kaverin kanssa baarissa, perhepäivällinen, somepäivitys, oppikirjateksti…). Väitteet perusteluineen koottiin sähköisesti ja osa esitettiin viikon päätöstunnilla suullisesti. Tehtävä edellytti tiedonhakua, soveltamista ja yhteistyötä. Opettajina iloitsimme siitä, että tiimit aktiivisesti pyysivät apua: milloin väitteiden sisältöjen kanssa, milloin tyylien pohtimisessa. Historianopettajana pääsin itsekin oppimaan uutta, kun keksin opiskelijoiden kanssa esimerkkejä ylätyylisistä ilmaisuista.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>