Opettamaan – yhdessä

Tänä syksynä Ideaopin blogissa seurataan yhteiskuntaopin ja englannin yhteiskurssia. Olemme suunnitelleet koulumme englannin opettajan Kaisan kanssa yhteiskuntaopin 1. ja pitkän englannin 4.kurssin ops:it yhdistävän kurssin, jonka myös opetamme kaksin. Tässä alkutunnelmia:

Kurssin suunnittelu lähti liikkeelle viime keväänä, kun koulussamme pohdittiin mahdollisuutta ilmiöpohjaiseen oppimiseen. Olimme seuranneet ihaillen Ylöjärven tiimijaksoa ja sekä rehtori että apulaisrehtori kannustivat kokeilemaan uudenlaisia opetustapoja. Olin lisäksi itse käynyt edellisenä syksynä Otavan opiston ajatuksia herättävän ilmiöpohjaisen oppimisen kurssin ja into kokeilla oppiainerajat ylittävää opetusta oli kova. Kokosimme opettajakunnan yhteiselle Padlet-seinälle teemoja ja ilmiöitä, joiden alle kunkin aineryhmän opettajat merkkasivat teemaan sopivia kursseja. Pohdimme myös kokonaisen ilmiöjakson järjestämistä ensimmäisen vuoden opiskelijoille, mutta se osoittautui yli 800 opiskelijan lukiossa vielä liian haastavaksi lukujärjestysteknisesti.

Padlet-haarukoinnista löytyi montakin sopivaa matchia. Tulossa on englanti-yhteiskuntaoppi –kurssin lisäksi ainakin historian ja äidinkielen yhteiskurssi sekä englannin ja teatteriopin kurssi, johon kuuluu myös tutustumismatka Lontoon teatteriskeneen.

Lukujärjestysteknisesti kurssimme toteutetaan niin, että samat oppilaat valitsevat yh1- ja ena4- kurssit ensimmäiseen jaksoon peräkkäisille tuntipaikoille. Meillä on siis käytössämme 140 minuuttia neljä kertaa viikossa, noin kuuden viikon ajan. Kukin opettaja saa palkan yhdestä kurssista. Tästä moni on kysynyt meiltä: miksi ihmeessä suostua kahden tuntipaikan vievään kurssiin yhden kurssin palkalla? Voi ollakin, että olemme alkuun paikalla koko ajan molemmat, niin uteliaita ja intoa piukassa tästä kokeilusta olemme, mutta olemme suunnitelleet kurssiin osioita, joissa paikalla on vain yksi opettaja, riippuen meneillään olevasta teemasta. Näin tuntimäärä ei kasva liian suureksi suhteessa palkkaan. Kaikki suunnittelu tehdään kuitenkin yhdessä eikä jakoa englannin ja yhteiskuntaopin tunteihin kurssin sisällä ole, lukuunottamatta yhtä neljän päivän jaksoa per oppiaine. Näiden jaksojen aikana opiskellaan hyvin oppiainespesifejä asioita, esimerkiksi yhteiskuntaopissa Suomen päätöksentekojärjestelmää suomeksi (jotta suomenkieliset termit tulevat varmasti tutuksi) ja englannissa puolestaan lähes kaikki kielioppi on keskitetty tähän jaksoon.

Eena ja Kaisa

Vaikka viime keväänä puhuimme ilmiökurssista, nyt käytän mieluummin nimitystä yhteiskurssi. Reaaliaineen yhdistäminen vieraaseen kieleen ei ehkä vielä vastaa ilmiöpohjaisen opetuksen ihannetta, jossa ideana olisi lähteä liikkeelle aidosta ilmiöstä ja ylittää rohkeammin niin oppiaineiden kuin ops:nkin rajoja. Vaikka täma ei puhdasoppinen ilmiökurssi olisikaan, uskon että pedagogisia hyötyjä on monia.

Mielessä näin alkuun ovat ainakin seuraavat:

-       yhteisopettajuus: mahdollisuus suunnitella, opettaa ja arvioida yhdessä. Mahdollisuus tarjota oppilaille yhdessä tekemisen mallia. Mahdollisuus oppia kollegalta. Tämä on minulle suurin motivaattori J (tästä tulossa oma blogipostaus myöhemmin)

-       autenttisuus: jos sekä englannin että yhteiskuntaopin kursseilla keskustellaan demokratiasta, vaikuttamisesta, tasa-arvosta ja vallasta, miksi emme tekisi sitä yhdessä englanniksi?

-       oppimisen omistajuus: rakennamme kurssin viiden teeman ympärille, joista kuhunkin kuuluu paljon pareittain, pienryhmissä tai yksin työskentelyä. Opettajajohtoista luennointia on kurssilla hyvin vähän. Opettajat ovat tiimi, joka ohjaa ja opastaa oppilaita. Toivon tämän ohjaaja/tsemppaaja-roolin voimaannuttavan opiskelijoita oman oppimisensa haltuunottoon. Tämä voi käydä yhteiskurssilla luontevastikin, ohjattavakseni kun tulee varmasti myös tunteja, joissa työskentely painottuukin englannin kielen hallintaan. Siinä en voi millään muotoa edes esittää olevani tiedollinen auktooriteetti J

-       pidemmät opiskelurupeamat: kahden tuntipaikan yhdistäminen tarkoittaa 140 minuutin pituista opiskelutuokiota. Pidempi yhtäjaksoinen opiskeluaika paitsi rauhoittaa koulupäivää, myös mahdollistaa paremmin oppilaslähtöisten opiskelutapojen, esimerkiksi videoprojektien, ryhmätöiden ja yksilöllisten oppimispolkujen toteuttamisen

luokka

Tilana kurssillamme toimii koulun vinttikerrokseen viime keväänä remontoitu luokka, jossa perinteisiä pulpetteja ei ole lainkaan. Oppilaat levittäytyvät töihinsä sohville, seisomapöydille, huopamattolattialle ja säkkituoleille. Eriyttäminen ja jakautuminen pienryhmiin rauhallisempaa työskentelyä varten onnistuu, sillä vieressä on kaksi pientä perinteisin pulpetein varustettua tilaa. Tämä on ensimmäinen kerta, kun pääsen opettamaan perinteisestä luokasta poikkeavassa tilassa. Toivon, että tila itsessään kannustaa opiskelijoita yhteistyöhön ja oman oppimisen omistajuuteen.

Lähiviikkoina lisää käytännön kokemuksia kurssilta, sekä ajatauksia yhteisopettamisesta. Tervetuloa mukaan seuraamaan!

 

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>